2.9 Kawaguchiko - Tokio

Aamu alkoi jälleen auringon paistaessa ja Fuji näyttäytyi meille koko komeudessaan. Runsaan aamiasbuffetin matkaan kohti Tokiota. Kierrettiin ensin vuoren toiselle puolelle ja sitten viimeinen mutkaosuus ennen pääkaupunkiin johtavaa moottoritietä. Tulo Tokioon ei ollut ollenkaan niin ruuhkainen, kuin matkaan lähtiessämme kaksi viikkoa sitten. Palautettiin pyörät vuokraamoon ja koska minulla on lento eri kentältä, nautittiin illallisen sijaan saksalaistyyppinen lounas vuokraamon läheisessä kuppilassa. Ilkka, Jukka, Merja-Riitta ja Juha-Pekka ottivat taksin Naritaan ja minä tulin julkisilla tänne Hanedan kentälle.

Japani oli ennakko-odotuksiin nähden hyvin paljon vehreämi paikka, kuin olin kuvitellut. Lyhyeen matkaan täällä kuluu myös yllättävän paljon aikaa, koska tiet ovat pääasiassa mutkaisia vuoristoteitä ja nopeusrajoitukset 40-50 kilometriä tunnissa. Tietenkin voi ajaa moottoriteitä pitkin nopeammin, mutta se nyt on tylsää ja jää paljon näkemättä. Ihmiset ovat ystävällisiä, tosin englannin kielen heikko osaaminen rajoittaa luonnollisesti kommunikointia paikallisten kanssa. Kaiken kaikkiaan täällä on motoristin helppo ja turvallinen liikkua. Ajokulttuuri on maltillinen, mutta vuoristoteillä pitää olla tarkkana. Tiet ovat kapeita ja väistämiseen ei ole aina niin paljon tilaa.

Kiitos lopuksi kaikille reissukavereille ensimmäisestä Japanin matkasta ja näin lopuksi Merja-Riitan reissurunoa lainataakseni

"…on nähty paljon, koettu monta,
Retki on täynnä ynohtumatonta.

On syöty sushia, juotu sakea,
päälle puettu Yukata vaatetta.

Maisemat ovat olleet huikeita,
merta, vuorta, kiveä,
sadetta, tuulta, pilveä,
eri vihreän värit metsässä

Kiemurat teiden, jäävät mieleen meille.

Japani kuittaa!

Yläkuvassa porukka Fujilla
Keskellä Fuji järven takaa
Alakuvassa lähtö kohti Tokiota

1.9 Magome - Kawaguchiko

Tuttu Japanilaisaamiainen majatalossa ja matkaan. Ajopäivämme alkoi pitkin alppiteitä, eli mutka toisen perään, eikä ennusteessa luvattua sedetta sitten kuulunutkaan. Välillä tie kävi melko kapeaksi ja muutama vastaan tullut auto meinas päästä yllättämään mutkan takaa, mutta niistä kuitenkin selvittiin. Aamupäivä ajeltiin vuoristoteitä Tatakaton kaupungin ja eteläisten alppien läpi taas lämpimissä merkeissä mittarin hipoessa parhaimmillaan 38 asteen lämpötiloja. Pyörät meillä on pelittäny koko matkan hyvin, vaikka Jukan bemari pikkasen ravistaa ja Ilkalla oli jotain pientä kosketushäikkää takavilkun kanssa. Mitään sen kummempaa tekniikkamurhetta ei ole ollut.

Fujille saavuttiin auringon paistaessa ja majotuimme tänne Sunniden resorttiin. Täältä on mahtavat näkymät vuorelle suoraan ikkunoista ja illallinen oli reissun parasta antia. Hyvä paikka kaikin puolin.

31.8 Kioto - Magome

Aamiainen hotellilla ja hyvin levätyn vapaapäivän jälkeen taas tien päälle. Ensin ajettiin kanaalikaupunki Omi-Hachimanin kautta Kourankein laakson kautta pysähdyttiin katsomaan Asuken linnaa. Loppumatka taittui jälleen lämpimissä merkeissä, vaikka välillä näytti siltä, että vettä tulee niskaan. Muutamaa tippaa lukuunottamatta säästyttiin kuitenkin sateilta.

Nyt ollaan Magomessa, vanhassa postinvaihtopaikassa, joka toimi aikanaan linkkinä Tokion ja Kioton välillä. Jukan kanssa ollaan sen verran "pitkiä miehiä" täällä, että saatiin ryokanista omat asut. Muutaman muunkin kerran on käynyt näin, kun ovat nähneet meidän tulevan ovesta sisään. Kumartamtta ei ole voinut kovin moneen paikkaan mennä sisälle, mikö tietenkin on kohteliasta, mutta meidän kohdalla välttämättömyys jos haluaa välttää kuhmuja päässä. Aamulla sitten kohti Fuji -vuorta :)

Yläkuvassa vanhoja tamineita Asuken linnassa
Keskellä Ryynäset Asuken linnan edessä
Alakuvassa pojat asianmukaisessa varustuksessa Ryokanissa Magomessa

30.8 Kioto

Vapaapäivä Kiotossa. Merja -Riitta ja Juha-Pekka kävivät puutarhassa nauttimassa vapaapäivästä, Ilkka ja Jukka tekivät piene taksikiertomatkan ja ostoskeskusreissun. Itse kävin kanssa ostoskadulla ihmettelmässä ja illalla vielä ripaus ruumiinkulttuuria ja saunomista. Muomenna matka jatkuu kohti länttä ja vanhaa postikaupunkia Magomea

29.8 Gokayama - Kioto

Talon väki tarjosi meille yhdistetyn japanilaislänkkäri aamiaisen seitsemän aikaan ja sitten oltiinkin taas valmiita uuteen päivään. Suurin osa ajopivävästä meni ajellessa japanin meren rantaa pitkin. Tojimbossa pysähdyttiin vilkaistiin paikan nähtävyyttä, eli paikallisia kallioita. Japanilaisia siellä oli paljon, mutta mitään kovin ihmeellistä ei kivissä näin länkkärimotoristin silmin ollut. Kuumaa on ollu koko päivän noin 35 astetta, joten tankkaustaukoja tuli pidettyä usempi tänään.

Loppumatka Kyotoon ajttiin Biwa -järven rantoja pitkin. Näillä reiteillä näkyi myös taas jonkin verran paikallisia motoristeja ajelemassa. Japanilaiset tykkäävät aika paljon noista jenkkipyöristä, joten harrikoita näkee melkoisen paljon. Vaikka maa onkin suuri pyörien valmistaja, ei täällä kuitenkaan ole niin paljon moottoripyöriä kun saattaisi luulla. Iso kuutioiset skootterit on kyllä huudossa ja niitä näkee varsin paljon.

Yläkuvassa porukka viilennystauolla Tojimbossa
Keskellä Tojimbon kuuluisat kivet?
Alakuvassa konepyöräkuskeja Japanista ja Suomesta

28.8 Matsumoto - Gokayama

Pienen vapaaillan jälkeen lähdettiin Matsumotosta ajelemaan auringon paahtaessa jälleen vuoristoteitä pitkin hieman asumattomampia seutuja ja Japanilasten vanhoja asumuksia. Matkamme kulki Kamikochin alueen, Takayaman ja Furukawan läpi muktaisen vuoristo -osuuden Shirakawagon historialliseen kylään, jossa on lukuisia Unescon suojelukohde listalla olevia gasshö-zukuri -tyyppisiä maalaistaloja paksuine olkikattoineen.

Yöksi tultiin tänne Gokayamaan mukavaan pienee ryokaniin, jossa talon väki kestitsi meidät runsaalla illallisella ja sakeakin taisi muutama lasillinen illan aikana kulua. Merja-Riitan käsi kesti kanssa hienosti päivän ajot.

Yläkuvassa Juha-Pekka ihmettelemässä olkikattoja
Alakuvassa perinnekylämaisemaa Shirakawagossa

27.8. Kusatsu - Matsumoto

Kusatsu jäi taakse ja lähdettiin kiipeämään Shirane -vuoren yli reiluun 2000 metriin ja läpötilakin laski huipulla ensi kertaa reissun aikana alle 20 asteen. Tästä jatkettiin alapäin kohti Shiga-kogeniä, jossa apinat kylpevät varsinkin talvisaikaan suurina laumoina. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa, koska tuskin ne apinatkaan viitsivät kylpeä kuumissa lähteissä yli 30 asteen helteessä.

Kävi kuitenkin niin ikävästi, että kun käännyimme pois päin, meni Ryynästen pyörä kaltevassa mäkikäännöksessä 180 astetta kyljelleen ja polireissuhan siitä tuli, kun Merja-Riitan käsivarsi ja Japanilainen tienpinnoite ottivat mittaa toisistaan. Tällä kertaa asfaltti oli vahvemmpi ja käsi sai tuekseen komean kantositeen, mutta Merja-Riitta on sitä urheaa tyyppiä, että matkaa jatketaan kolhuista huolimatta :). Tänään pidetään iltapäivä vapaata Matsumotossa.

Yläkuvassa mutkatietä Shirane -vuorelta kuvattuna.
Alakuvassa aitoa japanilaista menopeliä. Muut kuvat jäi ottamatta, kun oli tänään sen verran muuta actionia. Onneksi kaikki on nyt hyvin kuitenkin.