perjantai 3. syyskuuta 2010

2.9 Kawaguchiko - Tokio


Aamu alkoi jälleen auringon paistaessa ja Fuji näyttäytyi meille koko komeudessaan. Runsaan aamiasbuffetin matkaan kohti Tokiota. Kierrettiin ensin vuoren toiselle puolelle ja sitten viimeinen mutkaosuus ennen pääkaupunkiin johtavaa moottoritietä. Tulo Tokioon ei ollut ollenkaan niin ruuhkainen, kuin matkaan lähtiessämme kaksi viikkoa sitten. Palautettiin pyörät vuokraamoon ja koska minulla on lento eri kentältä, nautittiin illallisen sijaan saksalaistyyppinen lounas vuokraamon läheisessä kuppilassa. Ilkka, Jukka, Merja-Riitta ja Juha-Pekka ottivat taksin Naritaan ja minä tulin julkisilla tänne Hanedan kentälle.

Japani oli ennakko-odotuksiin nähden hyvin paljon vehreämi paikka, kuin olin kuvitellut. Lyhyeen matkaan täällä kuluu myös yllättävän paljon aikaa, koska tiet ovat pääasiassa mutkaisia vuoristoteitä ja nopeusrajoitukset 40-50 kilometriä tunnissa. Tietenkin voi ajaa moottoriteitä pitkin nopeammin, mutta se nyt on tylsää ja jää paljon näkemättä. Ihmiset ovat ystävällisiä, tosin englannin kielen heikko osaaminen rajoittaa luonnollisesti kommunikointia paikallisten kanssa. Kaiken kaikkiaan täällä on motoristin helppo ja turvallinen liikkua. Ajokulttuuri on maltillinen, mutta vuoristoteillä pitää olla tarkkana. Tiet ovat kapeita ja väistämiseen ei ole aina niin paljon tilaa.

Kiitos lopuksi kaikille reissukavereille ensimmäisestä Japanin matkasta ja näin lopuksi Merja-Riitan reissurunoa lainataakseni

"…on nähty paljon, koettu monta,
Retki on täynnä ynohtumatonta.

On syöty sushia, juotu sakea,
päälle puettu Yukata vaatetta.

Maisemat ovat olleet huikeita,
merta, vuorta, kiveä,
sadetta, tuulta, pilveä,
eri vihreän värit metsässä

Kiemurat teiden, jäävät mieleen meille.

Japani kuittaa!

Yläkuvassa porukka Fujilla
Keskellä Fuji järven takaa
Alakuvassa lähtö kohti Tokiota

1.9 Magome - Kawaguchiko


Tuttu Japanilaisaamiainen majatalossa ja matkaan. Ajopäivämme alkoi pitkin alppiteitä, eli mutka toisen perään, eikä ennusteessa luvattua sedetta sitten kuulunutkaan. Välillä tie kävi melko kapeaksi ja muutama vastaan tullut auto meinas päästä yllättämään mutkan takaa, mutta niistä kuitenkin selvittiin. Aamupäivä ajeltiin vuoristoteitä Tatakaton kaupungin ja eteläisten alppien läpi taas lämpimissä merkeissä mittarin hipoessa parhaimmillaan 38 asteen lämpötiloja. Pyörät meillä on pelittäny koko matkan hyvin, vaikka Jukan bemari pikkasen ravistaa ja Ilkalla oli jotain pientä kosketushäikkää takavilkun kanssa. Mitään sen kummempaa tekniikkamurhetta ei ole ollut.

Fujille saavuttiin auringon paistaessa ja majotuimme tänne Sunniden resorttiin. Täältä on mahtavat näkymät vuorelle suoraan ikkunoista ja illallinen oli reissun parasta antia. Hyvä paikka kaikin puolin.

31.8 Kioto - Magome


Aamiainen hotellilla ja hyvin levätyn vapaapäivän jälkeen taas tien päälle. Ensin ajettiin kanaalikaupunki Omi-Hachimanin kautta Kourankein laakson kautta pysähdyttiin katsomaan Asuken linnaa. Loppumatka taittui jälleen lämpimissä merkeissä, vaikka välillä näytti siltä, että vettä tulee niskaan. Muutamaa tippaa lukuunottamatta säästyttiin kuitenkin sateilta.

Nyt ollaan Magomessa, vanhassa postinvaihtopaikassa, joka toimi aikanaan linkkinä Tokion ja Kioton välillä. Jukan kanssa ollaan sen verran "pitkiä miehiä" täällä, että saatiin ryokanista omat asut. Muutaman muunkin kerran on käynyt näin, kun ovat nähneet meidän tulevan ovesta sisään. Kumartamtta ei ole voinut kovin moneen paikkaan mennä sisälle, mikö tietenkin on kohteliasta, mutta meidän kohdalla välttämättömyys jos haluaa välttää kuhmuja päässä. Aamulla sitten kohti Fuji -vuorta :)

Yläkuvassa vanhoja tamineita Asuken linnassa
Keskellä Ryynäset Asuken linnan edessä
Alakuvassa pojat asianmukaisessa varustuksessa Ryokanissa Magomessa

30.8 Kioto

Vapaapäivä Kiotossa. Merja -Riitta ja Juha-Pekka kävivät puutarhassa nauttimassa vapaapäivästä, Ilkka ja Jukka tekivät piene taksikiertomatkan ja ostoskeskusreissun. Itse kävin kanssa ostoskadulla ihmettelmässä ja illalla vielä ripaus ruumiinkulttuuria ja saunomista. Muomenna matka jatkuu kohti länttä ja vanhaa postikaupunkia Magomea

sunnuntai 29. elokuuta 2010

29.8 Gokayama - Kioto


Talon väki tarjosi meille yhdistetyn japanilaislänkkäri aamiaisen seitsemän aikaan ja sitten oltiinkin taas valmiita uuteen päivään. Suurin osa ajopivävästä meni ajellessa japanin meren rantaa pitkin. Tojimbossa pysähdyttiin vilkaistiin paikan nähtävyyttä, eli paikallisia kallioita. Japanilaisia siellä oli paljon, mutta mitään kovin ihmeellistä ei kivissä näin länkkärimotoristin silmin ollut. Kuumaa on ollu koko päivän noin 35 astetta, joten tankkaustaukoja tuli pidettyä usempi tänään.

Loppumatka Kyotoon ajttiin Biwa -järven rantoja pitkin. Näillä reiteillä näkyi myös taas jonkin verran paikallisia motoristeja ajelemassa. Japanilaiset tykkäävät aika paljon noista jenkkipyöristä, joten harrikoita näkee melkoisen paljon. Vaikka maa onkin suuri pyörien valmistaja, ei täällä kuitenkaan ole niin paljon moottoripyöriä kun saattaisi luulla. Iso kuutioiset skootterit on kyllä huudossa ja niitä näkee varsin paljon.

Yläkuvassa porukka viilennystauolla Tojimbossa
Keskellä Tojimbon kuuluisat kivet?
Alakuvassa konepyöräkuskeja Japanista ja Suomesta

28.8 Matsumoto - Gokayama


Pienen vapaaillan jälkeen lähdettiin Matsumotosta ajelemaan auringon paahtaessa jälleen vuoristoteitä pitkin hieman asumattomampia seutuja ja Japanilasten vanhoja asumuksia. Matkamme kulki Kamikochin alueen, Takayaman ja Furukawan läpi muktaisen vuoristo -osuuden Shirakawagon historialliseen kylään, jossa on lukuisia Unescon suojelukohde listalla olevia gasshö-zukuri -tyyppisiä maalaistaloja paksuine olkikattoineen.

Yöksi tultiin tänne Gokayamaan mukavaan pienee ryokaniin, jossa talon väki kestitsi meidät runsaalla illallisella ja sakeakin taisi muutama lasillinen illan aikana kulua. Merja-Riitan käsi kesti kanssa hienosti päivän ajot.

Yläkuvassa Juha-Pekka ihmettelemässä olkikattoja
Alakuvassa perinnekylämaisemaa Shirakawagossa

27.8. Kusatsu - Matsumoto



Kusatsu jäi taakse ja lähdettiin kiipeämään Shirane -vuoren yli reiluun 2000 metriin ja läpötilakin laski huipulla ensi kertaa reissun aikana alle 20 asteen. Tästä jatkettiin alapäin kohti Shiga-kogeniä, jossa apinat kylpevät varsinkin talvisaikaan suurina laumoina. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa, koska tuskin ne apinatkaan viitsivät kylpeä kuumissa lähteissä yli 30 asteen helteessä.

Kävi kuitenkin niin ikävästi, että kun käännyimme pois päin, meni Ryynästen pyörä kaltevassa mäkikäännöksessä 180 astetta kyljelleen ja polireissuhan siitä tuli, kun Merja-Riitan käsivarsi ja Japanilainen tienpinnoite ottivat mittaa toisistaan. Tällä kertaa asfaltti oli vahvemmpi ja käsi sai tuekseen komean kantositeen, mutta Merja-Riitta on sitä urheaa tyyppiä, että matkaa jatketaan kolhuista huolimatta :). Tänään pidetään iltapäivä vapaata Matsumotossa.

Yläkuvassa mutkatietä Shirane -vuorelta kuvattuna.
Alakuvassa aitoa japanilaista menopeliä. Muut kuvat jäi ottamatta, kun oli tänään sen verran muuta actionia. Onneksi kaikki on nyt hyvin kuitenkin.

26.8 Niigata - Kusatsu


Aamupäivä ajeltiin merenrantaa pitkin melkoisen kuumassa 35 asteen kelissä ja nautittiin yhdistetty Mc aamiaislounas parin tunnin ajelun jälkeen. Tullitien sijaan oli sen verran aikaa, että valittiin sen sijaan pienempi seiskatie, jota pitkin cruisailtiin lämipissä merkeissä, kunnes alkoivat vuoristo-osuudet ja muutama ukkoskuuro viilensi meitä mukavasti.

Nyt ollaan täällä Kusatsussa, yhdessä tunnetuimmista kuumien lähteiden paikassa. Ruokailtiin juuri paikassa, jossa itse kypsennetään ruoka hiiligrillissä. Eipä voi ainakaan kokille valittaa lihan kypsyydestä :)

Yläkuva: kuuman päivän viilennystä seiskatien varrella. Paikkaa en muista :)
Alakuva: Ilkan kanssa virka asussa kuumilla lähteillä

keskiviikko 25. elokuuta 2010

25.8 Gizan Onsen - Niigata


Aamu alkoi Japanilaisella aamiaisella kymmenine eri ruokalaijeineen, josta noin 70 % on meille arvoituksia. Alkumatka mentiin mutkatietä ja Mogami jokea pitkin. Seuraava tunti saatiikin sitten aika lailla vettä niskaan, mutta sade taukosi ja aurinko alkoi taas paistaa, kun päästiin länsirannikolle ja ajelemaan tovi merenrantaa pitkin. Niigataan saavuttiin melkoisen lämpimässä 34 asteen kelissä.

Sitä on tullut tässä alkumatkan aikana ihmeteltyä, että noissa pienemmissä kylissä on hyvin hiljaista. Ollaan ajettu monen kylän läpi pitkin maaseutua ja ihmisiä ei juuri näy vaikka taloja on paljon. Ilta vietettiin hotellin lähellä nauttimalla tällä kertaa välistä hieman länsimaisempaa ruokaa vaihtelun vuoksi :). Huomenna matka jatkuu kohti etelää merenrantaa pitkin.

Kuvassa maalaismaisemaa jossain Dewa Sanzanin lähistöllä.

24.8 Kakunodate - Gizan Onsen


Tänään oli maateseutumatkailua koko päivä. Aamulla ensimmäisenä käytiin katsomassa muutaimia Kakunodaten samurai -taloja. Matkan varrelle sattuivat myös Onokoben kuumat lähteet. Tiet olivat koko päivän varsin mutkaisia ja kapeita paikka paikoin. Täällä ajellaan tosi pienillä ja kapeilla autoilla verrattuna etelämpään osaan maata.

Tuli ajettua myös vahinossa yhden vuoren yli javuorelta alas tullessa tie kävi kapeaksi ja välillä oli hiekkaisia osuuksia. Kaikki selvittivät ylityksen hienosti ja nyt ollaan täällä Gizan Onsenissa, joka on eräänlainen. Sana onsen tarkoittaa japanin kielellä kuumaa lähdettä ja tänne majapaikkaammekin tulee lähteet suoraan sisään, mutta on niin kuumaa vettä, että ei pysty menemään. Varmaan talvella onnistuis paremmin :)

Yläkuva: Samurai asutusta Kakunodatessa
Keskellä: Jukka kokeilee, että onko se vesi kuumaa
Alakuva: Japanilainen illallinen Gizan Onsenissa

23.8 Matsuhima - Kakunodate


Aamu valkeni aurinkoisena Matsuhimassa. Ilkalle tuli heti hotellin pihasta lätiessä pientä lisätyötä, kun kytkinkahva pomppasi pois paikaltaan alamäkeen käännyttäessä ja pyörä paikaltaan kyljelleen. Aineellisia ja ruumillisia vahinkoja ei tullut. Samalla huomattiin, että kytkinkahvan paikkaal pitävä tappi puuttui kokonaan. Pikakorjaus huoltamolla nippusiteellä ja matka jatkui aluksi tyynene valtameren rantaa pitkin Kesennumaan saakka, josta lähdettiin taas sisämaata kohti.

Muronessa löytyi pieni Suzuki -liike, jossa kaveri sorvasi Ilkalle uuden tapin ja taas oli kykinkahva jämäkästi paikoillaan. Moriokan kautta ajettiin Iwate San -vuoren ohi Japanin syvimmän järven (440 m) Tazwana Ko:n rantaan. Kakunodaten samurai -kylään saavuttiin illan suussa. Nyt illalliselle ja huomenna katselemaan aamusta saumrai asutuksia.

Ylin kuva: Kalastajakylä tyynen valtameren rannalla
Toinen kuva: Ilkka korjauttamassa kytkinkahvaansa
Kuva kolme: Maalaismaisemaa ja takana yli kaksitonninen Mt Iwata
Alin kuva: Japanin syvin järvi Tazawa

22.8 Wakamatsu - Matsuhima


Aamukahvit ja teet Ryokanissa ja tien päälle ensimmäisenä kohteena Bandai luonnonpuisto ja järvet. Ajettiin järven ympäri ja matka jatkui kohti Zao -vuoren huippua, jossa on kraaterin synnyttämä järvi. Tiet olivat erittäin mutkaiset ja mukavat ajella. Tänää liikennettä oli jo huomattavasti vähemmän ja välillä jopa sai ajella ihan tyhjillä teillä.

Alas Zaolta matkamme jatkui Sendain kaupungin ohi kohti tyynen valtameren rantaa ja Matsuhimaa, joka on pieni 20 000 asukkaan paikka. Huomenna matka jatkuu tyynen valtameren rantatietä pitkin pohjoiseen. Lämmintä tänääkin riitti reilut kolmekymmentä astetta, joten kyllä tarkenee.

Yläkuva: Bandai luonnonpuisto
Keskikuva: Mt Zaon paikallisia pyöräilijöitä
Alakuva: Kraaterijärvi Okama

21.8 Tokio - Wakamatsu


Lähdettiin hotellimme aulasta seitsemältä etsimään aamiaista, mutta siihen aikaan paikat olivat vielä kiinni lukuunottamatta burger kingiä, joten amerikkalaiset pelastivat meidät tällä kertaa. Käveltiin vuokraamolle hakemaan pyörät ja matkaan päästiin kello yhdeksän pintaan. Täytyy sanoa, että Tkion os iso kaupunki ja liikennettä on paljon. Ensimmäiset 150 kilometriä ajettiin moottoritietä, joka oli hyvin ruuhkainen ja liikenne pysähteli tuon tuosta. Japanissa on erittäin paljon autoja.

Vähän ennen Shiobara Onsenia alkoivat sitten mukavat mutkatiet ja liikenne väheni. Pidetttiin jäätelö ja kahvitauko Shiobarassa ja loppumatka tänne Wakamatsuun tultiin mukavien mutkateiden jatkuessa. Yötä ollaan perinteisessä Japanilaisessa majapaikassa, eli Ryokanissa. Illallinen nautittiin kaupungin keskustassa pienessä paikallisessa ravintolassa. Meno paikassa oli railakasta ja ruoka oli hyvää. Huomenna matka jatkuu kohti pohjoista ja Matsuhimaa.

Yläkuva: Ryhmä valmiina matkaan vasemmalta Sami, Jukka, Ilkka, Merja-Riitta ja Juha-Pekka
Keskellä: Shiobara Onsen
Alakuva: Tervetuliaisteet ryokanissa

20.8 Helsinki - Tokio


Matka aurinkoisesta Helsingistä alkoi bussimatkalla keskustasta lentoasemalle, jossa tapasin samalla lennolla Tokioon kanssani lentävät Jukan ja Ilkan. Tokiossa olimme aikataulun mukaisesti vähän ennen kello yhdeksää aamulla. Merja-Riitan ja Juha-Pekan piti saapuman meitä noin puoli tuntia myöhemmin. Odoteltiin noin tunti kentällä ja kun yhteyttä ei saatu, niin ostettiin junaliput Tokion asemalle. Ryynäset jo soittivatkin kun olimme laiturilla, mutta samaan junaan eivät kerinneet. Metrolla vielä loppumatka Hotellin läheiselle asemalle ja pienen kyselykierroksen kautta hotellikin löytyi suhteellisen nopeasti. Kamat sinne ja takaisin metroasemalle Ryynäsiä vastaan.

Kun kaikkien tavarat oli saatu hotellille, kävelimme vähän matkan päähän pyörävuokraamolle, jossa tapasimme aussisyntyisen paikan pitäjän Jonathanin, joka on kymmenisen vuotta vuokrannut pyöriä Japanissa. Toiminta täällä vuokrauksen suhteen on yllättävän pientä vaikka suuresta moottoripyörämaasta on kyse. Hotellihuoneet saimme kolmelta iltapäivällä ja pienen lepohetken jälkeen retken aloitusillalliselle läheiseen sushi -ravintolaan, jossa tilattiin yhdet saket mieheen aloitus snapseiksi. Ilkka ja Jukka maistoivat vielä paikallista luumuviiniä jäillä ja oli kuulemma hyvää. Nyt tarvitaan hieman unta koko kööri ja huomenna sitten varsinaisen asian ääreen, eli Japania konepyöräkuljettajan silmin. Lämpötila on muuten reilut 30 astetta ja puolipilvistä, joten kyllä tarkenee :)

Yläkuva: Avajaisillallisella Sushi -ravintolassa
Alakuva: Tokio by night